Täysillä tai ei ollenkaan

Moni ihminen kertoo olevansa ”täysillä tai ei mitään” -tyyppinen ihminen tai tekevänsä ”vain yhdellä vaihteella kaiken”. Mitä täysillä tekeminen tarkoittaa? Onko se sitä, että todella tekee kaiken mahdollisimman kovaa tai nopeasti vai tarkoittaako se sitä, että tekee kaiken mahdollisimman keskittyneesti?

Jos se tarkoittaa keskittymistä, niin se on hyvä asia. Keskittymiskyky on varmasti yksi tärkeimmistä inhimillisistä ominaisuuksista ja sitä voimme hyödyntää koko ajan. Mutta jos se tarkoittaa mahdollisimman kovaa tekemistä, niin voiko todella tehdä kaiken tekemisensä koko ajan täysillä? En usko, itse väsyisin duunissa yhdessä päivässä tai treenatessa jo heti ensimetreillä.
Suoraan sanoen treenaamisen kannalta ”koko ajan täysillä” on suorastaan typerää. On hyvä taito osata skaalata omaa tekemistään voimavarojen, osaamisen ja tavoitteiden mukaan.

Yhtenä esimerkkinä tulee mieleen fyysisestä harjoittelusta sprintit, joita teemme paljon Training for Warriors -harjoittelussa. Ennen kuin voi sprintata täydellä teholla ja välttyä vammoilta, täytyy tietenkin lämmitellä lihakset, nivelet, mieli ja hermosto. Sen jälkeen on kuunneltava, miltä tänään tuntuu. Kysyttävä itseltä, kuinka paljon pystyn tämän päivän kunnolla tekemään?

Kun on aika sprintata täysillä, niin silloin laitetaan kaikki peliin, mutta jos on väsyttänyt itsensä liiaksi jo alkulämmittelyssä, niin silloin ei kulje varsinaisessa treenissä.

Nopeita sprinttejä harjoitellessa, treenataan nopeuden ja hapenottokyvyn lisäksi oman kehon hallintaa ja tuntemista. Harjoittelemme nopeiden lihasten aktivointia, lihasten rentoutumista, suoritustekniikkaa ja pysähtymistä. Vielä tärkeämpää, kuin osata juosta mahdollisimman nopeasti, on osata pysähtyä ja vaihtaa suuntaa. Jos omaa kehoa ja tekemistä ei hallitse, niin voimasta ja nopeudesta ei ole sanottavasti hyötyä.

Silloin kun nyrkkeilin, en ikinä ehtinyt kovaan viikkoon asti, kun kevyet viikot veivät jo kaikki voimani. En ikinä siis päässyt tekemään huippusuoritusta. Pidin itseäni kovana tyyppinä kun ”vedin aina täysii”, mutta tulos oli huono. Kehitystä ei oikeastaan tapahtunut ja seurauksena oli nopeasti ylikunto eli uupumus. Ja koska olen sitkeä sissi tai todellinen jästipää, niin tämän kokeilin vielä useampaan kertaan.

Ihmiskeho tai ympäröivä maailma ei toimi niin, että voisi tehdä koko ajan kaiken täysillä. Työelämässäkään ei voi suorittaa koko ajan turbovaihteella, koska kokonaisuuden ja hyvän lopputuloksen kannalta suvantovaiheet ovat välttämättömiä. Ei ole olemassa vain mustaa ja valkoista vaan kaikki harmaan sävyt ja lisäksi vielä sateenkaaren väritkin.

Vika setti on paras setti, koska silloin voi viimeistään ”vetää täysillä”. Ja kun on treeneissä osannut jakaa voimavaransa oikein, niin joskus tulee sekin päivä, jolloin todella voi vetää koko treenin alusta loppuun täysillä. Kun pohjatyö on ollut perusteellista, niin itsestä löytyy vielä se yksi vaihde, jota ei edes tiennyt olevan olemassakaan. Ja silloin sprinttikin tuntuu siltä kuin lentäisi.

Tehdään fiksusti täysillä silloin, kun on sen aika!

Tule kokeilemaan älykästä treenaamista Warrior Challengessa