Uni on terveydelle välttämätöntä. Mitä paremman laatuista unta nukumme, sitä paremmin voimme. Keho palauttaa ja huoltaa itseänsä unessa. Uni ei ole ”tasaista pötköä” nukahtamisesta heräämiseen vaan uni jakautuu erilaisiin vaiheisiin, joilla jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä. Karkeasti jaoteltuna uni jakautuu kevyen ja syvän unen vaiheisiin.
Tarkemmin kuvattuna uni jaetaan neljään NREM (non-REM) -univaiheeseen (S1-S4) ja REM-uneen. NREM-unta kuvaillaan unen rauhalliseksi ja hidasaaltoiseksi unen jaksoksi.
Vaiheet S1-S2 ovat kevyen unen vaiheita ja S3-S4 syvän unen vaiheita. Etenkin kovan fyysisen rasituksen, kuten treenin jälkeen syvän unen määrä lisääntyy. Tämä johtuu lähinnä siitä, että etenkin syvän unen vaiheet ovat kehon fyysisen toipumisen ja kehittymisen kannalta tärkeimmät vaiheet, mm. kasvuhormonia erittyy syvän unen aikana.
Lause ”lihas kasvaa levossa” pitää siis siten täysin paikkansa 🙂
REM-unta kuvaillaan aktiiviuneksi. Tässä unen vaiheessa etenkin kehon psyykkiset toiminnot kehittyvät ja palautuvat. REM-uni kuten myös syvä uni myös osallistuvat opitun tiedon käsittelyyn ja muistin kehittymiseen. REM-uneen päästään normaalisti noin 90 minuutin unen jälkeen, mikäli uni on ollut rauhallista ja hyvälaatuista.
Yksi unisykli, jossa käydään NREM-unen vaiheet sekä REM-unen vaihe, kestää noin 90-110 minuuttia. Työikäinen tarvitsee unta keskimäärin 7-9 tuntia, käydäkseen läpi tarvitsevan määrän unisyklejä. Viimeisimpien tutkimustuloksien mukaan viimeisen viiden vuoden aikana suomalaisten unen määrä on laskenut suurimmalla osalla alle seitsemään tuntiin.
Uni on kuin pesukoneen huuhteluohjelma aivoille
Terveyden ja palautumisen kannalta on unen laadun oltava hyvää sekä määrällisesti riittävää. Vain noin kaksi prosenttia väestöstä pärjää noin kuuden tunnin unilla. Ei siis yksinään riitä, että nukkuisimme kahdeksan tuntia, mikäli uni tuon kyseisen ajan on rauhatonta esimerkiksi pyörimisen tai kuorsaamisen vuoksi. Samoin, jos uni on hyvälaatuista, ei tulisi myöskään tinkiä liikaa unen määrästä. Unen aika terveydelle on käytännössä kuin pesukoneen huuhteluohjelma vaatteille, mikäli ohjelma katkaistaan liian aikaisin jää vaatteisiin pesuaineita sekä ”likaa”, jotka aiheuttavat erinäisiä ongelmia käyttäjälle.
Univaje huonontaa mm. vaativimpia aivotoimintoja; päätöksenteko vaikeutuu, ennakointikyky huononee, muistitoiminnot vaikeutuvat, muisti huononee, onnettomuusriski kasvaa. Voidaan puhua, että univajeesta kärsivä ihminen on kuin pienessä humalatilassa koko ajan, monesti sitä itse tiedostamatta.
Vasta hyvin nukuttujen öiden jälkeen ihminen havahtuu kuinka erilainen olo onkaan. Valitettavasti moni nukkuu koko elämänsä tiedostamatta mahdollisuutta paremmasta unesta.
Ilman unta emme voi siis elää.
Unijuna kulkee koko vuorokauden ympäri
Unen huolto on koko vuorokauden mittainen prosessi. Voitaisiinkin sanoa, että päivällä tehdyt asiat piirtyvät kuin taulun lailla yöllä maalauksena uneen ja sen laatuun. Uni rakastaa säännöllisyyttä. Tämän vuoksi on erittäin suositeltavaa, että niin vapaalla kuin arjessa voitaisiin noudattaa säännöllistä heräämis- ja nukahtamisaikaa. Elimistöä tahdistavat monet niin sanotut sisäiset kellot, jotka ohjaavat elimistön toimintoja. Näitä kelloja voidaan säätää kulkemaan samassa tahdissa nimenomaan oikeanlaisella heräämis- ja nukahtamisprosessilla.
Kellojen ollessa samassa tahdissa, keho kokee voimakkaan nukahtamispaineen illalla jolloin tulisi mennä nukkumaan. Tämä myös unijunan nimellä kulkeva reaktio on helposti havaittavissa ja sen kyytiin on suositeltavaa hypätä. Jos ihminen valvoo tämän unipainepiikin yli, tulee seuraava voimakkaampi unipaine vasta noin 1,5 h jälkeen. Sisäisten kellojen ollessa samassa hyvässä rytmissä on aamuherääminen myös helpompaa.
Aamutreeni ja iltarauhoittuminen kannattaa ottaa haltuun
Uneen pitäisi käydä rauhoittumisen kautta. Vähintään noin tunti ennen nukkumaanmenoa olisi hyvä olla pois älylaitteiden ääreltä ja vähentää valaistusta, näin vaikutetaan luonnollisesti melatoniinin tuotantoon. Myös kova fyysinen rasitus ei ole juuri ennen nukahtamista suositeltavaa, vaikka liikunnalla muuten on erittäin myönteinen vaikutus uneen.
Etenkin aamulla harrastettuna liikunta on suositeltavaa. Aamutreeni antaa hyvän herätyksen keholle ja energiaa koko päiväksi. Nukkumaan ei saa käydä nälkäisenä, mutta on suositeltavaa, ettei ruoka olisi kovin ”raskasta” ja mausteista. Lisäksi elimistöä vireyttävät nautintoaineet, kuten kofeiini ja alkoholi pieninäkin määrinä sotkevat unen rakennetta.
Nukkumisergonomia on yhtä tärkeä kuin päivän aikainen ergonomia
Voimme vaikuttaa tietoisesti 2/3 vuorokaudesta siihen miten pidämme hyvinvoinnistamme huolta. Nukahtaessa yksi oleellisimmista unen laatuun vaikuttavista tekijöistä on asennot joissa nukumme. Lyhyesti voisimme tiivistää, ettei rangan asento saisi poiketa paljon hyvästä seisomaryhdistä. Haaste tulee vastaan siinä, että nukkuessa emme voi tietoisesti hallita vartaloamme.
Tämän vuoksi jos jokin, niin patja ja tyyny, ovat ihmisen tärkeimpiä ergonomisia tuotteita, joita hän hyvinvoinnin näkökulmasta voi hankkia.
Nukahtaessa kehon lihakset alkavat rentoutua ja mikäli nukkumaergonomiaa säätelevät tuotteet eivät ole sopivia alkaa ranka mukautua alustaan ryhdin kustannuksella. Tämä huonoon ryhtiin asettuminen voi lisätä vuoteella pyörimistä, kuorsausta, lihaksiston kiputiloja, puutumista sekä heräilyä. Mikäli keho kokee yöllä paljon edellä mainittuja tunteita, keskittyy se enemmän niiden tunteiden pois hoitamiseen, jolloin laadukas unisykli kärsii ja uni ei ole enää palauttavaa.
Tämän vuoksi on suositeltavaa, että patjan ja tyynyn valinnassa siirryttäisiin asenteessa enemmän hyvinvointituotteen hankintaan, kuin vuoteen hankkimiseen kalusteostoksena. Nukkumaergonomiatuotteet huolehtivat hyvinvoinnistasi silloin kun et siihen itse voi vaikuttaa, minkä vuoksi vuoteen valinnassa on hyvä hyödyntää asiantuntijaa. TFW:n jäsenten nukkumaergonomian ja unen asiantuntijana toimivat Unikulman asiantuntijat.
