Crossfit ja TFW -harjoittelun erot. Moni varmasti pohtii, miten TFW-treeni eroaa Crossfitistä. Lajeissa onkin paljon yhteneväisyyksiä, mutta mikä näitä kahta loistavaa treenimuotoa sitten erottaa?
Vastauksen voisi aloittaa kertomalla, että niissä tavoitellaan eri asioita. Vaikka molemmissa harjoittelumuodoissa käytetään tuttuja perusvoimaliikkeitä, kuten maastavetoja, kyykkyjä ja penkkipunnerruksia ja ne perustuvat toiminnalliseen harjoitteluun, ne muodostavat täysin omanlaisensa kokonaisuuden. Toiminnallisella harjoittelulla tarkoitetaan yleisesti, että liikkeet ohjaavat koko kehon yhtenäiseen toimintaan. Liikkeitä ei siis tehdä kuntosalilaitteilla, vaan vapailla painoilla sekä oman kehon painolla. Näin harjoitteet ovat huomattavasti kokonaisvaltaisempia ja kehittävät voiman lisäksi muun muassa tasapainoa, motoriikkaa ja liikkuvuutta.
Voimistelua ja kamppailulajeja – Crossfit ja TFW
Crossfit-harjoittelumuodon on suunnitellut entinen voimistelija Greg Glassman, jonka mukaan Crossfit-harjoittelu tekee urheilijasta tasavertaisesti voimistelijan, painonnostajan ja pikajuoksijan. TFW eli Training For Warriors -treenimetodin on puolestaan luonut kamppailulajeissa huippuvalmentajana tunnettu Martin Rooney. Hän kiteyttää TFW-harjoittelun kolmeen pääteemaan, jotka ovat rasvanpoltto, lihasten kasvattaminen ja hyvän olon aikaansaaminen. Näistä viimeistä hän painottaa erityisesti: ”TFW:llä me tiedämme, että jos sinulla ei ole hauskaa, etkä nauti treenistä, et myöskään tee sitä.” TFW-metodin filosofiaan kuuluu maksimissaan neljä viikoittaista treenikertaa. Näin palautumiseen jää tarpeeksi aikaa ja treenaajat ovat hyvässä iskussa joka kerta. TFW-metodissa on myös sisäänrakennettu järjestelmä, joka tukee harjoittelun sosiaalista puolta ja kannustamista.
TFW -harjoittelussa keskitytään voimannostoliikkeiseiin eli maastavetoon, penkkipunnerrukseen ja kyykkyihin. Crossfit -harjoittelussa käytetään näiden lisäksi voimistelu- ja painonnonstoliikkeitä eli olympianostoja tempausta ja työntöä.
Treenijako merkittävänä tekijänä
Toinen iso ero näiden kahden suositun treenimuodon välillä on, että Crossfitissa järjestetään kilpailuja, joissa kuntoilijat ottavat mittaa toisistaan. Training for Warriors –metodissa ei järjestetä kilpailuja, sillä treenaajat ottavat mittaa ainoastaan itsestään. Toki monen lajin urheilijat hyödyntävät TFW-treenimetodia voima- ja nopeusharjoittelussa. Myös treenijako on erilainen: TFW-harjoittelussa treenit ovat jaettu voima-harjoittelua sisältäviin tunteihin sekä sykettä nostattaviin kuntopiiri-tyyppisiin tunteihin, siinä missä Crossfitissä nämä kaksi treeniä voidaan yhdistää samalle treenikerralle.
Training for Warriors –metodissa kaikki harjoitussessiot tehdään jokaisella TFW-salilla samalla tavalla. Tänään siis esimerkiksi TFW Kuwaitin tai TFW Brisbanen salilla treenataan täsmälleen sama treeni kuin meillä Suomen saleilla. Kaikki harjoitukset on siis valmiiksi suunniteltu TFW-pääkonttorilla Martin Rooneyn timantinkovan valmentaja-ammattitaidon alaisuudessa. Tämä jättää valmentajille aikaa keskittyä itse valmentamiseen ja salin toiminnan kehittämiseen.
TFW-treeneihin pääsee mukaan ilman aloituskurssia, kun taas Crossfit aloitetaan On Ramp –kurssilla. TFW-treenit on kuitenkin myös mahdollista aloittaa esimerkiksi peruskurssin tai 8 viikon haasteen kautta, jossa uudet treenaajat pääsevät tutustumaan tekniikoihin rauhallisella tahdilla. Kurssien aikana ryhmään muodostuu myös upea tsemppaava ryhmähenki.
5 comments. Leave new
Olipa mielenkiintoinen teksti, josta päällimmäisenä kumpuaa kirjoittajan tietämättömyys toisesta kuvaamastaan lajista. Molempia lajeja harrastaneena voin kommentoida, että CrossFitiä koskeva osuus on täysin väärässä.
Ensinnäkin, CrossFitissä kilpaillaan vain itseään vastaan. Se, mitä CrossFit Gameseissa tehdään on kilpaurheilua, eikä liity välttämättä mitenkään siihen, mitä CrossFit-tunneilla tehdään. On tärkeää tehdä selkeä erotus kilpaurheilun ja harrastamisen välille! Kilpaurheilu on terveyttä tuhoavaa lajista riippumatta, kun taas CrossFit pyrkii juuri edistämään terveyttä jokaisella salillaan (tästä löytyy myös tutkittua tietoa, jos kirjoittaja haluaa asiaan paneutua).
CrossFit-ohjelmointi perustuu lisäksi juurikin ajatukseen, että voimapäivät ovat erikseen, ja kunto- sekä tekniikkapäivät erikseen (crossfit.com ohjelmointi). Ohjelmoinnissa saattaa olla esimerkiksi kaksi erimittaista, eri liikkeitä sisältäviä kuntopiiriharjoituksia kahtena peräkkäisenä päivänä, ja kolmantena kyykyn voimaharjoitus. Neljäs päivä on ohjelmoitu lepo. Tämä siis esimerkkinä.
Jotkin salit valitsevat tehdä ohjelmointinsa itse, ja sisällyttää samalle tunnille sekä voimaharjoituksen että kuntoharjoituksen. Tämä on kuitenkin aina kyseisen salin ohjelmoijan oma päätös, eikä CrossFit-ohjelmoinnin ja Greg Glassmanin ajatuksen mukainen päätös. Tämä vain osoittaa sen, että CrossFitiä voidaan toteuttaa monella eri tavalla.
Keskityin tässä kirjoittamaan pelkästään CrossFitistä, sillä kirjoituksen TFW-osio oli totuudenmukainen ja hyvä. Olisi hienoa, että mikäli tällaisia kirjoituksia tehdään, myös tiedettäsiin jotain lajista, johon omaa rakasta lajiaan vertaa. Kumpikin laji on pohjimmiltaan ns. General Physical Preparedness -ohjelmq, jonka on tarkoitus valmistaa harrastajansa muuta kuin kyseistä lajia varten. Kumpikin laji on kehittynyt suosituksi harrastusmuodoksi ja kaupallistunut merkittävästi, ja tämä näkyy kummankin lajin markkinoinnissa ja toteutuksessa tänä päivänä.
Mikäli kirjoittaja haluaa aidon kuvan CF-harjoittelusta, suosittelen kolmen kuukauden ajan treenaamaan crossfit.comin ohjelmoinnin mukaisesti, ja tämän jälkeen kirjoittamaan tekstin uusiksi. Pohjatiedon hankkimisesta lukemalla ei myöskään olisi haittaa.
Yhdyn ensimmäisen kommentoijan ajatuksiin ja lisäisin sen, että molempia lajeja kokeilleenna treenimuodot ennemminkin ovat hyvin hyvin lähellä toisiaan. Erot ovat lopulta aika hienovaraisia ja toki tehtävissä liikkeissä on pikkasen eroavaisuuksia, mutta niissäkin on niin paljon samaa.
Molempien salien jäsenyyksissä on usein kyse elämäntapojen muutoksesta tai nykyisen elämäntyylin mukaisesta tekemisestä ja kehittymisestä. Molempia treenimuotoja tai -saleja yhdistää lopulta halu rakentaa jäsenten hyvinvointia ja terveyttä.
Suurin ero lienee siinä, että CrossFit kasvaa hirvittävää vauhtia, saleja on jo yli 13 000 maailmanlaajuisesti, kun TFW:llä v. 2016 oli lokaatioita 275. Suomessa CF saleja on päälle 60, kun TFW:n keltaista näkyy 12:ssa treenipaikassa (Tällä salimäärällä Suomi oli v. 2017 toiseksi suurin TFW maa)
CrossFitiä vähemmän tunteville sopii alkuinfoksi vaikka tämä videoineen kaikkineen:
https://crossfit.com/what-is-crossfit
Lopulta on kyse siitä millaisella salilla omaa aikaansa haluaa viettää ja sehän on helposti kokeiltavissa. Molempiin pääsee kokeilutunneille. Crossfit bokseilla tunnelmat vaihtelevat, osassa kannustetaan isommin, osassa pienemmin. Henki on yleensä joka paikassa hyvä, omanlaisensa, sen tekevät salilla käyvät koutsit ja treenaajat.
Kiitos aiemmalle kommentoijalle, asiaa puhut, paljon enemmän kuin itse postaus. Pahaa tekee lukea ns. Faktoiksi väännettyä mutua.
Lisäksi huomauttaisin vielä, myös itse molempia lajeja harrastaneena, että cf:ssä valmentajilta vaaditaan koulutus. TFWllä sitä on myös mahdollista saada, mutta se ei ole pakollinen ja se usein näkyy.
Itse pidin positiivisena asiana TFWssä sitä, että tunnin alussa on n. 5-10min kestävä tarina, mutta toisaalta se on pois treeniajasta.
[…] treenien sopiminen tuntuu hankalalta, voit aina tulla mukaan TFW Konalan porukkaan! Lue myös: TFW vai Crossfit – mikä on näiden lajien ero? Lupa HUUTAA! Nicole […]
Hain googlella tfw vs. crossfit juuri selvittääkseni kumpi näistä on kehittynyt ensin ja mitä varsinaisia eroja harjoitusmuodoilla on.
Olen itse harjoitellut crossfittiä kolmisen vuotta, kunnes loukkaannuin ja pitäkän levon jälkeen laji vain jäi. Meni vuosia kunnes kokeilin tfw:tä koska pidin crossfitin joukkotreeneistä, joissa itsestään saa paljon enemmän kuin yksin puuhaillessa.
Tfw:tä olen harrastanut paljon vähemmän kuin crossfittiä mutta muutama huomio on jo tullut. 1. Kaipaan olympianostoja mutta toisaalta; en kaipaa käsilläseisontapunnerruksia, käsilläkävelyä, muscleuppeja, tuplanaruhyppyjä. Crossfitissa treenataan monia lajeja, jotka perustellaan sillä että cf-kilpailussakin niitä voi tulla vastaan, joten niitä treenataan. Tottakai kaiken vois skaalata ja se on täysin hyväksyttävääkin, mutta itseäni kävi tökkimään liikkeet, joissa alhainen rasvaprosentti, tarkka lihaskoordinaatio ja suuri voima yhdistyy. Tottakai oli hieno ponnistella kohti ensimmäistä muscleuppia, mutta kun luoja on luonut pitkän ja vantteran kropan (silloin ei kauheasti rasvaakaan) niin jotkut liikkeet vain on rankempia kuin sopusuhtaisemmille tyypeille. Se täytyy myöntää että vastaavasti itse pärjäsin hyvin isoissa voimaliikkeissä kun muscleupeissa hyvät jäi roimasti jälkeen.
Olisin jatkanut crossfittiä luoukkaantumisesta selvittyäni, mutta aloituskynnys oli suuri. Kunnon pikkuhiljaa heiketessä, aloituskynnys suureni edelleen. Mutta se oli yllättävää, miten pitkään kunto parani crossfitin lopetamisen jälkeen. työntö ja tempausennätykset syntyi 8kk lopettamisen jälkeen, vaikken edes treenannut niitä. Huomasin pikkuhiljaa että olin ollut cf:ssä aina jumissa. Ja kyllähän sen huomasikin kun loppuverryttelyssä treenin jälkeen sai rullailla lähes tunnin lihaksia ja aina oli jossain kipua ja jumia. Jotenkin kuvittelin sen kuuluvan asiaan, mutta nyt myöhemmin tajusin että ei. Mielestäin crossfitissa oli hienoa miten raskaat voimaliikkeet ja aerobinen yhdistettiin. Aivan kuin käytännön elämässäkin. Mutta nyt myöhemmin ymmärrän että kyykky-kakkosten jälkeen kun lähdetään painamaan oksennus suussa aerobista ja tehdään se vielä kohtuu isoin painoin, vetää se väkisin kroppaa koville ja helposti palautuminen unohtuu. Palautuminen pitäisi tehdä omalla ajalla, mutta siitä on helppo luistaa. Moni crossfitissa kilpaileva ei treenaakaan salin ohjelmoinnin mukaan vaan vetää voiman eri päivänä kuin aerobisen. Valitettavasti se kertoo ehkä vähän myös siitä että cf-ohjelmointi ei sellaisenaan toimi pelkästään vaan kehitys taantuu pian ja treeneistä tulee vain kuluttavaa.
Toisaalta myös tfw:ssä voi käydä sama.
Pidän tfw:ssä monesta seikasta enkä sano että CF olisi huono laji. Siinäkin on valtavasti hienoja puolia. Aika moni lähituttava ja kaveri on lopettanut cf:n loukkaantumisen vuoksi ja se on mielestäni sen lajin huonoin puoli; kun nelikymppinen alkaa yhtäkkiä pompppia, kyykätä, tempailla ja venyä yli rajojensa ja vielä päälle juosta, on polvet kohta sökönä ja tulee pakollinen tauko. Ja ehkä tauon aikana varmistuu että cf ehkä ollutkaan omalle kropalle sopiva laji. TFW:ssä mennään hitusen rauhallisemmin ja liikkeet on sellaisia jotka ei hajota kroppaa niin pahasti. Täytyy myöntää että teen olympianostoja omalla ajallani ja tykkään boksihyppiä ihan sen takia että siitä saa niin valtavan kivasti kimmoisuutta.